Pyyhepäivä

Kop
siih
kop
siih
Keskusorjapiiskurien
sorja, iki-ihana hedelmä
on valuva kuolema
satojen nuolema myrkky
työlään kyyn kyyläämä
synkkä sato
Oi ruumiiden
yön hiljaisuudessa
täyttämä lato
Täm koettelemusten läävä
mieleeni jäävä
ei enää
Oma tajuntani ali
vaikeiden aikojen ali
Kop
siih