Poiminta runosadosta 2017: Tähdet loistaa
Tähdet loistaa
liftaajan murheet poistaa
kun peukkuaan uljaana kohottaa
ja aliavaruusrahtareille hohottaa (hyväntahtoisesti toki)
Pyyhe mukana aina
ei huoli mua paina
Letkeästi nostelen peukkuja
lempparikyyditsijäni ovat avaruusneukkuja
joilla on sirpit ja vasarat taskussa
ja käyvät kesäisin Maskussa
Missä muuallakaan liftaaja kävisi?
Tai no, ihan missä vaan
Jo muinaiset roomalaiset,
aikoinaan teillään heidän –
vaarallisilla
mutkaisilla teillään
iloisena liftailee
kuin universaali peukkukyytiläinen konsanaan
universumissa vaellan
kotona kaikkialla
Mallorcalla, taivaan alla, sukat makkaralla
Nostan peukkuni pystyyn ma
ja lasken jalkani vaakaan
jokainen matka on elämä
pitänee siis hankkia yksi