Pyyhepäivä

Tutka mörisee

Tutka mörisee etenkin jos ei ole asemalla,
pihisee, suhisee, vinkuu ja kohisee
wannabe-kaunosielujen tajuntaa hipaisee
kuin paraskin klisee
ja puhtain puusee
johon kukaan koskaan kusaisee
jonka jälkeen pakoon kirmaisee
ja kauhuissaan vertahyytävästi kirkaisee
itseään ja maailmaa
peilistä kun vilkaisee
haamu siellä katselee
itseksensä marisee
roskat päältä karisee
kärpnen sille suriee
rusetinmuotoisesti ja suhdeellisee (?)
Lissajous oskillaattorissa värisee
yhä tutkassa lentsikka pärisee
lentokoneen kapteeni radioon kärisee:
”Lennonjohto, kajauttakaa ylä-cee!”
Tremolo kaikki villitsee
vain kerran elämä kirpaisee