Pyyhepäivä

Just

j
u
s
t
   sä

Pue Sakarille
… tiedät kyllä
Kyllähän sä tiedät
Pue se
PUE SE

Pue
Sakarille villapaita

Kurlaan

Oi beibi kato kun mä kurlaan

Näin avaruuden tähteissä
nään

Mä laa-laan
ou mään
zädääm!

Jees määm.

Itsetuntoni on läpäisemätön
mastodontti, forte fortissimo
Linnake tuhoutumaton uskomaton
Olen kuin valtava lihas
Oon koko päivän ja yön sun pihas
Serenäädään sut kuin näädän
ja muut ovelta ovelle
kauppiaat ikkunas alta
häädän

Anna mulle pankkikorttis
tunnukset

pyydän

koska sykkii sulle
mun syydän

Oi Dynamite Rosco
Vieläkö kenties ehkä josko
Oisko mitään
pääsiskö sisään
sillä ilman sua
noi alienit möyhentää mua

Lupaan etten koskaan enää
moottoriöljyäsi jua.

Nyyh!
Yyh!
Pyhyy!

Voi, avaruuden hirviöitä
ja pimeitä öitä
ja keikkatöitä

vastaan
olet
ainoa

pyyhkeeni

Paivan vaipat
Taipanin paholainen
Laineen tapiirit
Iirien piirit pienet
Kal sa rit kosteina kuin sienet
Tuu jo

Runous on kuin pyyhe, jota on imeskelty
Se on kaunis kuin
jalkakylpy kuhmuraisten jalkojen levätä
Se on leveä kuin
megakamelin selkä uuvuttavalla halpamatkalla tuntemattomalla exoplaneetalla
Se on päin persettä kuin
satulan kuuluukin mehustaa pukamia samaan hintaan

Oodini, oodini, oodini, oi oodini!
Runous on kaihon kahlehdittu Houdini

Nimimerkki Astrojargo Nautti

Pan de mia

Kun pandat lähtevät
pandemoniasta
demonit jäävät ilman
kajaalia ja kaljaa

Tulppaa mun tulppaanit
Paa naalit ojoon!
Puiks!
Kohti öistä raikasta ilmaa
Laskevan auringon kylpyvesi
Lämmin mutta tuulee kylmästi.

Olutta ja Cosmic
Kohta se taas ryystää
Ei sano mitään mutta yhden se pyys
Käsityöläis-IPA.

Heinänuha tukkii silmät
Onneksi ei näe Kymmenen Koronaa
Valuu räkäuraa
Iltapala.

Kohti kesää valutaan
Ei matkaa kauemmas rajaa
Kuin etana
Täältä saan kaiken mitä kaipaan
Limavanaan nukahdan.

– Kukkapenkki

Jos olette ihmetelleet, miten juhlistamme tänä vuonna Pyyhepäivää, ette ole olleet yksin kummasteluinenne: Se ei ole meille täällä järjestelijäpuolellakaan ollut selvää. Koronarajoitukset ovat tiukentuneet, löystyneet, uhanneet tiukentua taas ja sitten olleetkin tiukentumatta siihen tahtiin, että sitovia suunnitelmia on ollut vaikea lyödä lukkoon.

Näillä näkymin tulossa on jonkinlainen viimevuotisen kaltainen nettistriimiratkaisu. Mahdollisesti tällä kertaa vain äänenä. Tarkennamme lähempänä.

Sillä välin julkaisemme päivittäin viimevuotista runosatoa, kuten perinteisiin kuuluu. Vuoden 2020 lähetykseen toimitettu huonon runouden vuori oli giganttisempi kuin koskaan. Suolloksia pitänee tykittää taivaalle useampi päivässä, että päästään kaikista eroon p-hetkeen mennessä.

Pro-liftaajavinkkinä pyyhkeestä saa muuten tehokkaan kasvomaskin, jos varsinainen hengityssuojain on unohtunut matkasta.

Onneksi pyyhe on aina mukana.

Ajan hammas surutta jäytää
kansakunnan sielussa Simo Häyhää.
LÄÄH. LÄÄH.
PUUHH.

En voi tänään kuolla.
kortit kädessä: värisuora.
Bukowski und Günther,
bullseye my love.