touko 25 2018

Poiminta runosadosta 2017: Kohti seuraavaa alkuräjähdystä

jabsonik

Vuoden 2018 Pyyhepäivä-ohjelma on Cosmicissa jo alkanut. Nappaahan pyyhkeesi ja liity seuraan!

Tässä vielä inspiraatioksi viimeinen poiminta viime vuoden Pyyhepäivän galaktisen huonosta runosadosta:

Kohti seuraavaa alkuräjähdystä

Avaruus, sinkoudun eteenpäin kylmässä sylissäs
Eteenpäin, eteenpäin, aina vain eteenpäin kiidän
Taakse jää kaasupilvien kauhut ja planeettojen pauke
Takana loistava tulevaisuus, todellisuus hupenee
Muu kansa kutenee
Meikäpoika vain jupisee
Kun hyytävässä avaruudessa vetyatomit tyhjiin hupisee
ja pikkuhiljaa livun, läpi tuskan, kivun, sivun
avaan seuraavan elämäni tarinasta
Taustasäteilyn hiivunta
Universumi lähtee kotoa
ja sammuttaa valot
Taivaankappaleiden ympärillä loistavat halot
Viimeinen kirvesmies tunnollisesti hakkasi
galaxin paloiksi, pakkaseen, pirkan parhaat.
Alkuliemikeitto, vegaaninen suoraan kattilaan.
Double trouble
toil and bubble sanoo kattila
ja ylikiehahtaessaan ehkä räjähtää
(alku-)
ja sisällyksensä tähtipölyä ilmaan pöläyttää
Ne leviävät kuin siittiöt, kosmisen siemennesteen sanansaattajat
Kuolemasta syntyy uutta elämää
Tähtien raadot hehkuvat vuodattaen hiukkasia
kohti painovoimakaivoa syvintä
jonka pohjalla asuu synkkä sieluni
Siitä en halua enää kuulla, heitän luurini mustaan aukkoon
Se takertuu saukkoon
joka on viimeinen asia jonka halusimmekin
tästä maailmasta nähdä.


touko 25 2018

Poiminta runosadosta 2017: Rakkaani syö kakkaani

jabsonik

Rakkaani syö kakkaani!

Jos tää ei ole paskaa
Niin ei ole mikään.

Wanhat Parrat


touko 25 2018

Poiminta runosadosta 2017: Paskan runouden suuri päivä

jabsonik

On paskan runouden suuri päivä
Vaikka joka päivä sitä suolletaan, täräytellään
Jostain syystä sitä halutaan lisää lisää
Ja on minulle suotu paskainen päivä
Sillä mitään en saa suollettua
En vaikka kovasti käyn vessassa
Hah ja pah


touko 24 2018

Poiminta runosadosta 2017: Muinaiset megarakenteet

jabsonik

Muinaiset megarakenteet

Galaksin kierteishaaran perukoilla
tähtien väliin kudotut megarakenteet
nuo muinaiset, suuret
lonkeroiset
Kun tähdet ovat oikein
niin kaivan silmin soikein
jotain kaltevaa hautaa
Kierrän kuin valtavaa nautaa
K-Menun harmaata massaa
katerpillarin täydeltä
on saavissa universumin infran
Tänä iltana saunotaan infrapunasaunassa
sekin on muinainen megarakennus, se
Projekti olentoin muinaisten, ikuisten
Se nousee kohti taivaita, jyhkeä muoto fallinen
Mikä sen tarkoitus?
Tiedä kukaan ei.
Mutta matkaan mukaan lähde, hei!
Eeppisesti Dysonin kuplalle reiveilei!
Huutaen: ”Halaa niitä, pilko niitä, lien
niiden tuskaa!”
Rakenteet! Megarakenteet! Superhypermegarakenteet!
Muinaiset kuin, no mikä se on, se mikä on muinainen
Muinainen, äh, muimuinainen magomegaranneke
Meta taloke, satulalaukku, viskipaukku
uu aa
uu aa
Ostaisin konsonantin taikka toisen.
Avaruuden arkkitehtuuritoimisto


touko 24 2018

Poiminta runosadosta 2017: Omin sanoin

jabsonik

Omin sanoin

Herlöppö
grugheloo
muiffurli
mesertto


touko 24 2018

Poiminta runosadosta 2017: Oodi kerrospurilaiselle

jabsonik

Oodi kerrospurilaiselle

Ostin kioskilta kerrospurilaisen!
Ihanaisen, lihaisen, kunnon ruoka naisen
rasvaa ja suolaa
suusta valuu kuolaa
jota annan rottien nuollaa,
ja naapureiden sontaa suollaa
Mun kerrospurilaisein lienee lohduton
kun kioski niin kovin autio, ostajaton on
Niin pohdin, tuota yksinäistä
Purilaista, on niin korkeaa ja premilihaista
nom nom nom
makunystyrät kiittää, jo riittää!
Silti hinku, vinku sekä into,
hintaa lukuunottamatta halajaa
laittilimussa piilee kosto
kolesterolitason kavala nosto
juustorasvaisen pihvin nautin toukin
kun lattialta hometta salaatiksi noukin
ja vesikannuun niistelen
En siitä piittaa, vaikka hulmutan viittaa,
ei kestä kiittaa, lähden tiskille viskille.


touko 23 2018

Poiminta runosadosta 2017: Singulariteetissa et ole yksin

jabsonik

Singulariteetissa et ole yksin

Mustan aukon pastaravintolassa
olet aina spagetoituneessa seurassa
paistinpannu tukevasti päässäsi
Järki ei ikinä enää jäässä
Teknologia tekee kivan säästäsi
Säästäisi säästäsi
ettei singulariteetti tekisi päästäsi päästäisiä
päästäen ääniä, kuten
riisimurot maidossa
Piks, raks ja poks
Nämä murojen maskottien maidossa lilluvat
räkäis??? l????
ryöppäävät sienensä yksin
ja surullisin käännähdyksin
torikammoisin yskähdyksin
löllymme kohti tuhoa
Olen täynnä seksikästä uhoa
ehkä myös vähän
meksikolaista ruokaa (huh huh)
Chil cin carne, ja muu opiskelijasafka
Mutta turkkilainen kafka, on luonut. Kebab.
Ne ovat luomut. Potut.
Olemme kaikki täällä yhdessä, täydessä
terässä
singulariteetissa eräässä
kieun maineen perässä
varmasti metsä vastaa kun tarpeeksi karjuu
puut paikoillaan geometrioissa horjuu
kunnes koittaa pilkku ja astioiden korjuu


touko 23 2018

Poiminta runosadosta 2017: Pyy pivossa

jabsonik

Pyy pivossa
on zekkiläinen
lintu
jonka söisin
jos voisin.
Mutta marsuni,
katsoo minua
pan-kaoottisilla
silmillään.
Hyydyn.

Nimim. Willa Kettu


touko 23 2018

Poiminta runosadosta 2017: Omenat hautuvat alla lehtien

jabsonik

Omenat hautuvat alla lehtien
Syksyjen

runoratsu pulppuaa
Samaa lantaa

Taas
Taas.


touko 22 2018

Poiminta runosadosta 2017: Tutka mörisee

jabsonik

Tutka mörisee

Tutka mörisee etenkin jos ei ole asemalla,
pihisee, suhisee, vinkuu ja kohisee
wannabe-kaunosielujen tajuntaa hipaisee
kuin paraskin klisee
ja puhtain puusee
johon kukaan koskaan kusaisee
jonka jälkeen pakoon kirmaisee
ja kauhuissaan vertahyytävästi kirkaisee
itseään ja maailmaa
peilistä kun vilkaisee
haamu siellä katselee
itseksensä marisee
roskat päältä karisee
kärpnen sille suriee
rusetinmuotoisesti ja suhdeellisee (?)
Lissajous oskillaattorissa värisee
yhä tutkassa lentsikka pärisee
lentokoneen kapteeni radioon kärisee:
”Lennonjohto, kajauttakaa ylä-cee!”
Tremolo kaikki villitsee
vain kerran elämä kirpaisee