Ah, haikea on aikani, haikea,
tavata kavereitaankin on vaikea,
ja maskien kaski on Ankaraski
ja etäisyys kuin kylmä syys
sen hyys
-kä, makki, pieni kakki
vain todistaa: näin täällä saa
kulkea, julkea, koiratta ulkea
sisälle käydä, kädet pestä,
ei tätä kestä
Vuoden 2022 Pyyhepäivä lähestyy meitä kuin kamara kaskelottia. On aika aloittaa perinteinen valmistautuminen ja kaivaa viime vuoden runosadosta päivittäisiä poimintoja. Alkaa!
Yöh. Öyh. Röyh.
Löytyi öinen moinen
kantamoinen onnen
ranta, soinen
Joll’en köllötellyt tylleröin
ynnä öölein päivisin
sen sijaan näivisin,
vaan nyt!
Nyt vaan väännän nupit kaakkoon
kupit naamaan
ja lusikat kaakaoon!
Käännän kelkan
ja nallen kallelleen
mä nännään
mä nannaan
mä kännään.
Tänään koska Zarquon suo, on meidän kunnioitetun
kirjailijamme armorikas muistopäivä; ja julistetaan siis täten
yleinen, galaksinlaajuinen pyyherauha kehottamalla kaikkia
tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään sekä
muutoin kelvottoman ja huonon runouden hengessä
käyttäytymään, sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja
pyyherauhaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla
käytöksellä häiritsee, on raskauttavien asiainhaarain vallitessa pelkkä vekkuli.
Lopuksi toivotetaan galaksin kaikille asukkaille riemullista
Pyyhepäivää.
Väsymys
Kopio-pyhimys
Nakin lyhyys ja säkkien tyhjyys
Köyhyys ja syksyn synkkyys
Ai ku haiku vaiko tanka kuin
selkäranka
Sormieni syy tämä loputon tyhmyys
Ei me Vogoneja tarvita
Tuhoamme itse itsemme
BELGIAN TYPERYS!!
Ihminen on itsekäs vätys
Katse eteen!
Kovempaa ja nopeempaa.
Lähempää mikkiä, katse eteen!
Oikealle ei, ei vasemmalle,
ei kuulu ei.
Yritys parempi, uudempi tuotos,
yllättäen vitsiä pukkaa
pokka pettää ja tärisyttää.
Japi hihittää.
Katsojiltakin pääsee
häh häh hää.
Aarian teille ma laulan
mi kaulan
mun katkaisee
kun sen laulan
sillä pyövelin ysvelin aikas terävä terä
tursasta terävämpi terä
tuo terä
sen kat kai see